EU:n ilmoituskanavadirektiivi 2019/1937: Käytännöllinen opas

Ketä se koskee?

Direktiiviä sovelletaan kaikkiin yksityisen sektorin oikeushenkilöihin, joissa on vähintään 50 työntekijää. Julkisella sektorilla sitä sovelletaan kaikkiin toimijoihin koosta riippumatta, vaikka jäsenvaltiot voivat vapauttaa alle 10 000 asukkaan kunnat.

Tämä tarkoittaa, että valtaosa Euroopan keskisuurista ja suurista organisaatioista on velvollisia noudattamaan direktiiviä. Jäsenvaltiot saivat myös vapaasti laajentaa soveltamisalaa pienempiin organisaatioihin kansallisessa täytäntöönpanossaan.

Mitä direktiivi edellyttää?

Direktiivin 8 artikla määrittelee keskeisen velvoitteen: organisaatioiden on perustettava sisäiset ilmoituskanavat, joiden kautta työntekijät voivat tehdä ilmoituksia turvallisesti ja luottamuksellisesti. Erityisesti:

• Ilmoituskanavien on mahdollistettava ilmoitusten tekeminen kirjallisesti tai suullisesti tai molemmilla tavoilla (9 artiklan 2 kohta)
• Ilmoittajan henkilöllisyys on pidettävä luottamuksellisena (16 artikla)
• Ilmoituksen vastaanotto on vahvistettava 7 päivän kuluessa (9 artiklan 1 kohdan b alakohta)
• On nimettävä puolueeton henkilö tai osasto seuraamaan ilmoituksia (9 artiklan 1 kohdan c alakohta)
• Ilmoittajalle on annettava palaute 3 kuukauden kuluessa (9 artiklan 1 kohdan f alakohta)
• On tarjottava selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa ilmoitusmenettelyistä (9 artiklan 1 kohdan g alakohta)
• Kanavat on suunniteltava ja ylläpidettävä turvallisella tavalla, joka varmistaa luottamuksellisuuden (9 artiklan 1 kohdan a alakohta)

Miten ilmoittajia suojellaan?

Direktiivin VI luku asettaa kattavan kiellon kostotoimille. 19 artikla kieltää kaikenlaiset kostotoimet, mukaan lukien irtisanomisen, alentamisen, häirinnän, syrjinnän tai muun epäedullisen kohtelun.

Keskeisesti 21 artikla kääntää todistustaakan: jos ilmoittaja kärsii haittaa, työnantajan on todistettava, ettei haitta liittynyt ilmoitukseen. Tämä on merkittävä oikeudellinen suoja, joka tekee kostotoimista kalliita ja vaikeasti puolustettavia.

20 artikla tarjoaa tukitoimia ilmoittajille, mukaan lukien oikeusavun, taloudellisen tuen ja psykologisen tuen saatavuuden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Mistä voi ilmoittaa?

Direktiivi kattaa EU-lainsäädännön rikkomukset tietyillä liitteen I osassa luetelluilla aloilla, mukaan lukien:

• Julkiset hankinnat
• Rahoituspalvelut ja rahanpesun estäminen
• Tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
• Liikenneturvallisuus
• Ympäristönsuojelu
• Säteilysuojelu ja ydinturvallisuus
• Elintarvike- ja rehuturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
• Kansanterveys
• Kuluttajansuoja
• Yksityisyys ja tietosuoja (GDPR)
• EU:n taloudelliset edut ja sisämarkkinoiden kilpailu

Jäsenvaltiot voivat laajentaa soveltamisalaa kansallisessa täytäntöönpanossaan. Monet ovat laajentaneet sen kattamaan muita aloja, kuten kansallista verolainsäädäntöä, työlainsäädäntöä ja korruptiota.

Sisäinen, ulkoinen ja julkinen ilmoittaminen

Direktiivi luo kolmiportaisen ilmoituskehyksen:

1. Sisäinen ilmoittaminen — Organisaation oman ilmoituskanavan kautta. Direktiivi kannustaa sisäiseen ilmoittamiseen ensisijaisena vaihtoehtona, kun rikkomus voidaan käsitellä tehokkaasti sisäisesti.
2. Ulkoinen ilmoittaminen — Toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Ilmoittajat voivat kääntyä suoraan ulkoisten kanavien puoleen ilmoittamatta ensin sisäisesti.
3. Julkinen paljastaminen — Viimeisenä keinona, kun sisäinen tai ulkoinen ilmoittaminen ei ole johtanut asianmukaisiin toimiin, tai tapauksissa, joissa on välitön vaara tai peruuttamaton haitta yleiselle edulle.

Täytäntöönpanon määräajat

Direktiivi tuli voimaan 16. joulukuuta 2019. Jäsenvaltioiden oli pantava se täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön mennessä:

• 17. joulukuuta 2021 — kaikille säännöksille, jotka koskevat organisaatioita, joissa on vähintään 250 työntekijää
• 17. joulukuuta 2023 — säännöksille, jotka koskevat organisaatioita, joissa on 50–249 työntekijää

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat nyt panneet direktiivin täytäntöön, vaikka erityisvaatimukset vaihtelevat. EU:n ulkopuoliset ETA-valtiot (Norja, Islanti, Liechtenstein) ovat hyväksyneet vastaavan lainsäädännön.

Miten Report Securely auttaa noudattamaan vaatimuksia

Report Securely on digitaalinen ilmoituskanava, joka on rakennettu erityisesti EU-direktiivin 2019/1937 noudattamiseen. Se vastaa direktiivin vaatimuksiin suoraan:

• Turvalliset, luottamukselliset ilmoituskanavat verkon kautta — täyttää artiklan 9(1)(a)
• Anonyymit ja luottamukselliset ilmoitustavat — täyttää artiklan 16
• Vastaanottokuittaus ja palautteen seuranta — täyttää artiklat 9(1)(b) ja (f)
• Nimetty käsittelijän määrittäminen tarkastusjäljellä — täyttää artiklan 9(1)(c)
• 28 eurooppalaisen kielen tuki — varmistaa saavutettavuuden rajat ylittäville työntekijöille
• Valinnainen kumppaniasianajotoimiston käsittely riippumattomaan, ulkoiseen ilmoitusten arviointiin
• Tekoälyn tekstin uudelleenmuotoilu stylometriseen anonymisointiin — lisäsuojaa henkilöllisyydelle